Voiko kaikki digitaalinen data tuhoutua?

Elokuvassa Blade Runner 2049 mainitaan useaan kertaan Pimennys, jolla tarkoitetaan hetkeä, jolloin kaikki digitaalinen data katosi yhtäkkiä. Lyhyessä menneisyyden hetkessä ovat kadonneet niin suuryhtiön tallenteet kuin sivuhenkilön vauvakuvat. Elokuvassa ei kerrota, mikä Pimennyksen aiheutti, mutta elokuvan lehdistömateriaalien mukaan Pimennyksen aiheuttaja on sähkömagneettinen pulssi, EMP. Kuka tai mikä sen aiheutti, ei kerrota.

Onko kaiken digitaalisen informaation tuhoutuminen mahdollista? Mikä sen voisi aiheuttaa?

Miten data tallennetaan?

Kaikki digitaalinen data koostuu ykkösistä ja nollista. Sitä voidaan tallentaa käytännössä kolmeen muotoon: sähköiseen, magneettiseen ja optiseen. Sähköisiä tallennusmedioita ovat esimerkiksi Flash-muistit, joihin perustuvat kameroiden muistikortit, SSD-levyt ja USB-muistitikut. Magneettisessa muodossa dataa tallentavat enää tietokoneiden HDD-levyt ja palvelimiin liitettävät nauhavarmistusasemat, kun lerput (5,25 tuuman levykkeet), korput (3,5 tuuman levykkeet) ja DV-kasetit (digivideo) ovat poistuneet käytöstä. Optisessa muodossa dataa tallentavat CD-, DVD- ja BluRay-levyasemat. Optisissa tallennusvälineissä informaatio tosin on mekaanisessa muodossa, esimerkiksi CD-levyssä laserilla poltettuina reikinä alumiinikalvossa. Sitä vain luetaan valon avulla.

Avaruudessa räjäytetty ydinpommi voisi hävittää datan kokonaiselta mantereelta

Ydinpommin räjähdys tuottaa erityisen sähkömagneettisen pulssin, jonka lyhenne on NEMP. Se vaikuttaa alle sekunnin ajan kuin äärimmäisen tehokas radiolähetin, joka lähettää radioaaltoja joka suuntaan kaikilla mahdollisilla taajuuksilla. Kun nämä voimakkaat radioaallot osuvat antenneihin, johtoihin tai piirilevyille, niiden sisältämä sähkömagneettinen energia muuttuu sähköksi, jonka jännite voi olla satoja tuhansia voltteja. Niin suuri jännite tuhoaa kaikki elektroniset komponentit. Tuhovaikutusta lisää säteilyn aaltoluonne, jonka vuoksi NEMP sisältää hyvin voimakkaita virtapiikkejä.

Maan pinnalla räjähtävä ydinpommi tuottaa vain lähialueelle ulottuvan sähkömagneettisen pulssin, mutta 400-500 kilometrin korkeudessa maanpinnasta räjähtävän ydinpommin aiheuttama NEMP ulottuisi jopa kokonaisen maanosan alueelle tuhoten kaikki elektroniikkaa sisältävät laitteet, oli niissä virta päällä tai ei. Sähköisten ja magneettisten muistien suojaaminen takuuvarmasti NEMP:n varalta ei ole mahdollista, koska sekä jännitteet että virrat ovat valtavia. NEMP voisi hävittää bittiavaruuteen kaiken muun kuin optisille levyille tallennetun digitaalisen datan.

Aurinkomyrsky voi katkaista sähköt koko Maapallolta

Aurinko suoltaa joka sekunti avaruuteen valtavan määrän erilaisia sähköisesti varautuneita hiukkasia. Tätä kutsutaan aurinkotuuleksi, jota voidaan aurinkopurjeen avulla käyttää avaruusalusten liikuttamiseen. Suurin osa Maahan osuvasta aurinkotuulesta neutraloituu ilmakehän ja Maan magneettikentän vaikutuksesta, mutta suurimmat purkaukset eli aurinkomyrskyt voivat lähettää niin valtaisan määrän hiukkasia, että nämä suojaimet eivät yksinkertaisesti riitä. 

Viime vuosisatojen voimakkain aurinkomyrsky on ollut vuonna 1859, jolloin lennätinlaitteet kipinöivät ja aiheuttivat tulipaloja. Revontulia näkyi Karibialla asti. Vastaava purkaus aiheuttaisi nykyaikana suunnattomat vahingot satelliiteille, sähköverkoille ja tietoliikenteelle. Maailma on täynnä kupari- ja alumiinijohtoja, joihin aurinkomyrskyn energia indusoituisi ja joita pitkin se liikkuisi kaikenlaisiin laitteisiin. Digitaalisen datan tallennusvälineistä vain optiset levyt kestävät varmasti suuria aurinkomyrskyjä.

Tietokonevirus voi hävittää dataa

Pimennyksen voisi periaatteessa aiheuttaa myös kaikkialle maailmaan levittäytyvä tietokonevirus, joka poistaisi tiedostoja tai alustaisi tietokoneiden kovalevyjä. Ei ole kovin vaikeaa kehittää virusta, joka hävittää esimerkiksi kaikki kuva- tai äänitiedostot, mutta kaikenlaisen datan hävittämiseen pystyvän viruksen kehittäminen on huomattavasti vaikeampaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Aivan mahdollinen olisi virus, joka alustaisi eli käytännössä tyhjentäisi kaikkien tietokoneiden tallennuslevyt. 

Toisaalta tiedon poistaminen lopullisesti esimerkiksi HDD-levyltä ei ole kovin helppoa. Tavallinen alustus poistaa vain levyn käynnistyslohkolla olevat tiedot siitä, missä kohtaa levyä mikäkin datan osa sijaitsee, ja tiedostot jäävät entisille paikoilleen. Niitä ei voi enää löytää muuten kuin palautusohjelmilla. HDD-levyltä voi poistaa datan lopullisesti vain kirjoittamalla sen päälle uutta dataa moneen kertaan. Jotta virus pystyisi hävittämään HDD-levyn datan, sen pitäisi tehdä samat asiat. Siksi ei ole oletettavaa, että virus voisi tyhjentää kaikkia kovalevyjä. 

Kotikoneella poltettu CD-levy vanhenee kymmenessä vuodessa

Magneettisesti tallennettu data pysyy käyttökunnossa korkeintaan kymmenen vuotta, samoin itse poltetulle CD- tai DVD-levylle tallennettu. Myös flash-muisti säilyttää siihen tallennetun datan 10 vuotta. Käytännössä kaikki muu digitaalinen data kuin optiselle levylle tehtaalla mekaanisesti tallennettu on vaarassa tuhoutua kymmenen vuoden jälkeen.

Dataa voi kuitenkin siirtää ja kopioida lähes rajattomasti. Siksi vanhenemisen aiheuttamat ongelmat on helppo välttää siirtämällä data säännöllisin välein uudemmille tallennusvälineille. Toinen keino on tallentaa sama data useille eri paikoissa sijaitseville tietokoneille, käytännössä pilveen. Siitä seuraa kuitenkin uusi ongelma: dataa siirrettäessä voivat väärät tahot saada sen käsiinsä. Lisäksi sellaista kuin pilveä ei varsinaisesti ole olemassa – on vain joukko jonkun toisen tietokoneita. 

Datan katoaminen laitteiden vanhenemisen vuoksi ei voi aiheuttaa kaiken datan katoamista maailmasta, koska laitteet eivät vanhene yhtä aikaa. 

Datan menettämistä voi aiheuttaa myös tiedostomuotojen muuttuminen. Esimerkiksi tällä hetkellä harva ohjelma osaa lukea WordPerfect-tekstinkäsittelyohjelman vanhempien versioiden tekstitiedostoja, vaikka WP oli yleisessä käytössä vielä 1990-luvun lopulla. Siksi tiedostoja pitäisi myös siirtää uusiin tiedostomuotoihin.

Mitä Pimennyksestä jäisi jäljelle?

Jos kaikki digitaalinen data syystä tai toisesta katoaisi, jäljelle jäisi vielä analoginen data: kirjat, sanomalehdet, valokuvat, filminegatiivit ja -positiivit, muistivihot ja sekalaiset lippulappuset, paperitulosteet ja niin edelleen. Digitalisaatiosta huolimatta maailmassa on edelleen valtavasti dataa analogisessa muodossa ja sellaisessa sitä kannattaakin säilyttää, jos sen halutaan varmasti säilyvän. Ehkä näemme lähivuosina digitaalista dataa analogisille materiaaleille tallentavia ratkaisuja, sellaisia kuin Blade Runner 2049 -elokuvassa käytetään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *