Nopeat nettiyhteydet muuttavat työntekoa ja elinkeinoja

Muistatko vielä ajan, jolloin nettiin mentiin puhelinmodeemilla, jonka nopeus oli jopa satoja bittejä sekunnissa? Ihan sama, muistatko vai et, sillä se aika on onneksi ollutta ja mennyttä. Tulevaisuudessa tarvitaan nettiyhteyksiä, joiden nopeus on kymmeniä miljoonia kertoja suurempi. Niitä tullaan tarvitsemaan puuhaan nimeltä työnteko, jota tapahtuu pääasiassa ihan muualla kuin työpaikoilla.

Nopea nettiyhteys mahdollistaa etätyön myös aloilla, joilla etätyöta ei luulisi mahdolliseksi

Nykyään monessa työpaikassa on mahdollista pitää etäpäiviä, koska nettiyhteyden kautta voi olla yhteydessä työpaikan järjestelmiin. Esimerkiksi OP:n pääkonttorissa Helsingissä on työpisteitä noin 70 %:lle työntekijöistä, koska jokaisena arkipäivänä vähintään 30 % työntekijöistä on pitämässä etäpäivää. Pääkonttorissakin tehdään tavallaan etätyötä: omia työpisteitä ei ole, vaan työntekijät menevät aamuisin niihin työpisteisiin, jotka ovat vapaina, ja liittävät kannettavat tietokoneensa yhtiön verkkoon.

Nopeiden nettiyhteyksien ansiosta on monissa ammateissa mahdollista pienentää yhtä perinteisesti työntekoon liittyvää riesaa ja jopa poistaa se kokonaan: työmatkoja ei tarvitse kulkea, jos työpaikalle ei tarvitse fyysisesti mennä. Onkin järkevämpää rakentaa parempia nettiyhteyksiä kuin tieyhteyksiä, koska tulevaisuudessa teiden liikennemäärät pienenevät samalla, kun nettiliikenne kasvaa.

Olemme siinä mielessä erikoisessa murrosvaiheessa, että tulevaisuus on jo nyt: digitaaliset materiaalit kulkevat hetkessä minne tahansa, voimme milloin tahansa soittaa kännykällä tai älykellolla videopuhelun toiselle puolelle maailmaa ja voimme netin kautta pitää kokouksen, jossa kenenkään ei tarvitse olla fyysisesti läsnä. Jo nyt on rock- ja popyhtyeitä, jotka treenaavat kappaleitaan verkon kautta, jokainen muusikko eri paikassa. Data vain liikkuu bittiavaruudessa.

Immateriaalisten tuotteiden kauppa tapahtuu kokonaan netin kautta

Tällä hetkellä globaalisti nopeimmin kasvavat elinkeinot ovat turismi ja immateriaalisten tuotteiden eli aineettomien hyödykkeiden kauppa. Jälkimmäinen tarkoittaa esimerkiksi musiikin, elokuvien, pelien ja kuvien myyntiä verkon kautta. Digitaalisen murroksen airuina ilmaantuivat ensin kuvapankit ja sovelluksia myyvät verkkokaupat, joita seurasivat äänitteiden ja videoiden suoratoistopalvelut. Niiden kaikkien toiminta vaatii hyvin nopeita nettiyhteyksiä.

Immateriaalisten tuotteiden kauppa eroaa olennaisesti perinteisestä kaupasta: jokaiselle tilaajalle ei tarvitse valmistaa ja lähettää omaa kappaletta tuotteesta, vaan yksi digitaalinen tuote voidaan myydä vaikka miljardi kertaa. Esimerkiksi suoratoistopalvelu tarvitsee Ariana Granden kappaleesta Dangerous Woman vain yhden tiedoston, joka lähetetään kuuntelijoiden laitteisiin juuri niin monta kertaa kuin sitä halutaan kuunnella.

Immateriaalisten tuotteiden kauppa on itse asiassa tekijänoikeuksiin perustuvaa käyttöoikeuksien myymistä. Kuluttaja ostaa käyttöoikeuden digitaaliseen tuotteeseen, joko pysyvän tai tilapäisen. Ensimmäistä tosin kutsutaan ostamiseksi ja jälkimmäistä vuokraamiseksi.

Turismi on kahdesta nopeimmin kasvavasta elinkeinosta vaikeammin siirrettävissä netissä tapahtuvaksi, muttei mahdoton. On mahdollista, että tulevaisuudessa tehdään virtuaalimatkoja kaukomaille sen sijaan, että matkustettaisiin ahtaalla penkillä istuen lentokoneella, joka polttaa suuret määrät kerosiinia hiilidioksidiksi.

Digitaalisuus muuttaa monia perinteisiäkin aloja, jopa sairaanhoitoa: tulevaisuudessa potilas voi kotonaan tutkia terveydentilaansa erilaisilla antureilla ja muilla laitteilla, jotka lähettävät datan lääkärille. Henkilökohtainen keskustelu lääkärin kanssa voidaan käydä videoyhteydellä.

Nopeita nettiyhteyksiä tarvitaan nykyistä enemmän

Digitaalisten elinkeinojen kehityksen suurin pullonkaula on tällä hetkellä riittävän nopeiden nettiyhteyksien puute. Yli 100 Mbit/s yhteyksien osuus nettiyhteyksistä vaihtelee kunnittain tasan nollan ja sadan prosentin välillä. Sataa prosenttia ja lähellä sitä on ainoastaan joissakin saaristokunnissa ja pyöreän nollan lähellä ollaan eräissä sisämaan maaseutukunnissa. Nopeiden nettiyhteyksien puute on yleinen myös pientaloalueilla, joissa kuituyhteydestä pitää maksaa jopa 2500 euroa – ja silti valokuitu loppuu nettiyhtiön peltikaappiin, josta data liikkuu taloihin kuparijohtoa pitkin, siis hitaammin. Suomessa vain kuudella prosentilla kotitalouksista on käytössään kokonaan valokuidulla toteutettu nettiyhteys.

Voisi kuvitella, että mobiiliyhteydet tarjoavat riittävän nopeat nettiyhteydet. Niiden nopeudet kuitenkin riippuvat hetkellisestä käyttäjien määrästä. Pelastusta ei tuo edes 5G-verkko, koska sekin tarvitsee maanlaajuista kuituverkkoa, valokuituja pitkin kulkevia erittäin nopeita yhteyksiä. Mastojen välillä data kulkee valokuituja pitkin.

Tulevaisuus luodaan nyt

Tulevaisuudesta ei kukaan voi sanoa mitään varmaa, mutta kaikki tulevaisuuden mahdolliset vaihtoehdot ovat valittavissa jo nyt. Tämä pätee niin kansallisella tasolla, kuntatasolla kuin yksilötasollakin. Mikäli valtio, kunta tai yksilö haluavat satsata tulevaisuuteen, se tarkoittaa satsaamista digitaalisiin elinkeinoihin. Mikäli halutaan taantua menneisyyteen, se onnistuu satsaamalla vain perinteisiin elinkeinoihin. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *